Puhe sisältää enemmän kuin sanoja. Alkoholimyrkytys jättää mitattavia jälkiä artikulaatioon, puhenopeuteen ja spektraaliseen mikrovaihteluun — signaaleja, jotka ihmiskorva rekisteröi parhaimmillaankin epäluotettavasti.
XENOMin T&K-tiimi on kouluttanut oman syväoppimismallin näiden akustisten biomarkkereiden havaitsemiseen ja arvioinut sen Alcohol Language Corpus -aineistolla, joka on tämän tehtävän vakiintunut julkinen vertailuaineisto.
Arvioituna tiukasti samalla tavalla — ikkunakohtainen painottamaton keskimääräinen recall, yksi päätös per puhejakso ilman äänestystä, täsmälleen kuten aiempi tutkimus on mitattu — referenssipohjainen konfiguraatio saavuttaa 86,3 % UAR. Referenssivapaa konfiguraatio, joka ei vaadi rekisteröityä perustasoa ja tekee päätöksen yhdestä puhutusta näytteestä, saavuttaa 81,9 %. Käyttöönottopisteessä, jossa järjestelmä yhdistää useita nauhoituksen ikkunoita konsensuspäätökseksi, nämä nousevat vastaavasti 87,6 %:iin ja 82,5 %:iin.
Vertailuksi: virallinen Interspeech 2011 Speaker-State Challenge -perustaso tällä aineistolla on 65,9 % UAR, aiemmin julkaistut huipputulokset ovat noin 73–75 %, ja kouluttamattomat ihmiskuuntelijat saavuttavat noin 60–65 %.
Järjestelmä toimii passiivisena kerroksena tavanomaisen radioliikenteen päällä. Työntekijät puhuvat kuten aina ennenkin; ei lisämenettelyä, ei keskeytystä tehtävään, ei erillistä tarkastuspistettä.
Mitä järjestelmä on — ja mitä se ei ole. Se ei mittaa veren alkoholipitoisuutta eikä voi toimia perusteena työntekijän poistamiselle työtehtävistä. Se on ensimmäisen linjan seulontatyökalu, joka osoittaa, kuka ansaitsee huomiota, varmennettavaksi vakiintunein menetelmin. Olennainen vertailu ei ole alkometriin, vaan nykyään käytettävään vaihtoehtoon: esimiehen havainnointiin, joka suoriutuu suunnilleen kouluttamattoman kuuntelun tasolla.
Olemme julkaisseet täydelliset tulokset eri akustisissa olosuhteissa — mukaan lukien ne, joissa tarkkuus heikkenee — sekä vertailukelpoisuutta koskevat varaukset ja menetelmän tunnetut rajoitukset.